SnouT

TYÖTTÖMÄT KOIRAMME

Oletko koskaan miettinyt sitä tosiasiaa, että koirasi on oikeastaan petoeläin?

Oletko tullut ajatelleeksi kuinka paljon aikaa, energiaa, päänvaivaa ja kokemuksia ruoanhankkiminen vaatisi koiralta - jos se ei pääsisikään meidän kattamaamme ruokapöytään? Silloin olet varmaan tullut siihen johtopäätökseen, että koiran luonnollisimmat ja säännönmukaisimmat työtehtävät (jäljitys, löytäminen, seuraaminen, väsyttäminen, kaataminen, tappaminen ja saaliin paloittelu - kuten myös marjojen poimiminen ja juurien repiminen) usein kielletään perhekoiriltamme. Voidaan kysyä mitä tämä työttömyys oikeastaan koirillemme merkitsee?

Silläkin riskillä, että saan syytteitä koirien ihmistämisestä, haluan esittää muutamia vaikutuksia, joita pitkäaikaistyöttömyys ihmisille aiheuttaa: Tarkoituksellisen toiminnan puuttumisesta seuraa turhautuminen. Usko omaan itseen heikkenee, kun puuttuvat elämykset siitä, että kelpaa johonkin. Sosiaalisen vuorovaikutuksen puute heikentää itsetuntoa. Toivottomuus saa vallan kun oma oleminen ei olekaan hallinnassa. Pula henkisistä ärsykkeistä ja inspiroivista tehtävistä lisää haluttomuutta ja fyysisen aktiivisuuden vähäisyys väsyttää entisestään. Nämä kaikki ovat tavallisia reaktioita niille meistä, jotka ovat pitkään ilman työtä. Uskon, että paljolti nämä pätevät myös koiriemme kohdalla - että myös niillä tarve seuraaviin asioihin:

Toiminta jolla on tarkoitus - Tunne olla kelpo lauman jäsen

Sosiaalinen yhteistoiminta - Yhteistyön tekeminen muiden laumanjäsenten kanssa
Tunne että voi itse hallita omaa olemassaoloaan
Henkiset haasteet - Ilo tulla ratkaisseeksi ne itse
Inspiroivat tehtävät - jotka herättävät motivaation ja halun selviytyä vaikeuksista
Fyysiset aktiviteetit - Tunne oman kehonsa sekä fyysisen voimansa hallinnasta

Jos olemme yhtä mieltä

tähänastisesta, niin ehkä ajattelet että: "Kyllähän minun koirani saa fyysistä toimintaa kun..., saa tuntea itsensä tarpeelliseksi kun treenaamme... ja sosiaalista yhteistoimintaahan toteutamme, kun olemme yhdessä joka päivä." Ehkä onnistut poimimaan esimerkit kaikista listaamistani asioista, jotka koirasi kohdalla ovat kunnossa ja se on tietysti erinomaista.

Sen olemme taipuvaisia unohtamaan, kuinka monta tuntia villi koira näiden asioiden parissa viettäisi. Koiraeläimet ovat päiväaktiivisia ja nukkuvat tavallisesti vain vuorokauden pimeimmän ajan ja sen lisäksi silloin, kun sulattelevat epätavallisen runsasta ateriaa tai lepäävät suuren voimanponnistuksen jäljiltä. Ne liikkuvat siis useasti 16-18 tuntia vuorokaudesta. Sitä voimme verrata siihen aikamäärään, joka useimmilla meistä on mahdollista käyttää koiransa kanssa puuhasteluun. Puhutaan pienistä murusista.

Siksi onkin erittäin tärkeätä, että ajattelemme sen toiminnan laatua, jota tarjoamme nelijalkaisille ystävillemme. Yksi osa tätä laatuajattelua on tietenkin valita sellaista toimintaa, tehtäviä ja haasteita, jotka soveltuvat juuri sinun koirayksilöllesi ja rodullesi. Osa tiettyjen rotujen harrastajista on sitä mieltä, että juuri tälle rodulle "On mahdotonta opettaa asioita", " siltä puuttuu yhteistyöhalu", "se on niin itsenäinen, ettei sitä voi harjoittaa", "ei kaipaa työtä, vaan on vain seurankipeä", "sillä ei ole mitään tarvetta työskennellä". Tällaiset käsitykset tietysti ovat täysin epäoikeudenmukaisia. Kaikki koirat ilman poikkeuksia oppivat kokemastaan, ja niillä on tarve merkitykselliseen olemassaoloon. On siis vain kysymys oikean motivaation luomisesta ja palkitsemisesta oikealla ja riittävällä tavalla.

Seuraavana esimerkkejä koiran työntarpeen tyydyttämiseksi:

Koiralle osoitetut tehtävät - tarpeellisuudentunne
- Jäljitys, etsiminen (laumanjäsenien tai muiden)
- Jonkin kadotetun esineen etsiminen ulkona (avain, hanska jne.)
- Tarvitsemiemme esineiden hakeminen / nostaminen (tohvelit, sanomalehti, kännykkä, kynä)
- Koiran omien lelujen kerääminen astiaan "Siivoa" -käskyllä

Sosiaalinen yhteistyö
- Näyttelyt - kulkemisen, seisomisen ja kehässä esiintymisen harjoittelu
- "Naatan" yms. leikkiminen
- Tottelevaisuuskoulutus - jokapäiväinen tai kilpailu
- Sirkustemppujen esittäminen yleisölle
- Viestin vieminen perheenjäsenten välillä

Tehtävät, haasteet - olemisen hallinta
- Oppiminen noutamaan / osoittamaan talutin, ruoka- tai vesikuppi tarvittaessa
- Katsekontaktin antaminen saadakseen luvan mennä eteenpäin kävelylenkillä
- Istuminen alas saadakseen luvan kulkea ovesta

Ongelmanratkaisu - älylliset harjoitukset
- Piilotetun lelun etsintä
- Luun saaminen sohvan alta nyöristä vetämällä
- Kattilan kannen nostaminen makupalan esiinsaamiseksi
- Selvittäminen mitä kautta pääsee ylös kalliolle

Opiskelu - inspiroivat tehtävät
- Uusien sirkustemppujen opettelu
- Agilityn harrastus
- Naksutinkoulutus
- Pienien makupalojen poimiminen puun tyveltä kaarnan rakosista
- Uuteen koiraan tutustuminen

Fyysiset valmiudet - ruumiin hallinta
- Tasapainoilu tukin päällä
- Nätisti istuminen särmikkään kiven päällä
- Tanssiminen kahdella jalalla
- Ryömiminen jonkin alitse
- Vapaana juokseminen hankalassa maastossa
- Hyppääminen korkealle päästäkseen käsiksi leikkikaluun
- Kaupunkiympäristössä pyöräileminen - tiettyjä käskyjä noudattaen, kuten "Pysähdy (välittömästi)", "Hidasta", "Kiihdytä", "Oikealle", "Vasemmalle", jne.

Edellä luetellut

ovat tietysti vain esimerkkejä. Useimmat koirat pitävät tämän tyyppisistä harrasteista. Sillä edellytyksellä, että ne saavat opetella positiivisella ja mukavalla tavalla. Tiukkapipoinen ja kovaotteinen kouluttaminen ei sovellu läheskään kaikille koiraroduille, mutta positiiviset metodit soveltuvat KAIKILLE roduille - myös niille, jotka kestävät kovempiakin otteita. Siksi ei ole mitään syytä sekoittaa ankaruutta koulutustilanteeseen. Päinvastoin! Jos sekä koiralla, että omistajalla on hauskaa ja he viihtyvät yhdessä, tulee kaikesta paljon helpompaa. Ihmisen ja koiran välillä on myös muita yhdenmukaisuuksia. Esimerkiksi se, että kumpikin laji on äärettömän sopeutuvaisia. Kykenemme mukautumaan vaikeisiin elinoloihin, jos meidän on pakko. Mietipä eskimoita pakkasessa ja Afrikan nälkäänäkeviä, vankiloiden asukkeja tai kidutettuja. Yhtälailla voivat meidän koiramme löytää itsensä sellaisista tilanteista, joihin ne eivät alun perin ole kehittyneet. Kysymys kuuluu onko meiltä oikeudenmukaista vaatia sellaista ystäviltämme?

Vai pitäisikö meidän ehkä opetella enemmän niiden tarpeista ja tehdä parhaamme antaaksemme niille niin hyvän olemassaolon kuin mahdollista - niiden mittapuun mukaan eikä vain omista lähtökohdistamme? Ollaksemme hieman kriittisiä itseämme kohtaan monet koirat elävät "tämän aikakauden orjinamme". Pysyvästi kytkettyinä tai suljettuina neljän seinän sisään, tarjoilemme ruoan silloin kun niiden mielestämme tulee syödä, kävelytämme ja aktivoimme silloin kun ehdimme - tilapäisesti unohdamme ne kun ei ole aikaa. Puemme niille sellaiset vaatteet / kaulanauhat ym. mitkä meitä miellyttävät ja parturoimme ne sen näköisiksi kuin niiden mielestämme tulee olla.

Onko koirilla tunteita? Osaavatko koirat ajatella?

Jos uskomme niin, on siinä myös syy tarkastella rooliamme niiden elämässä. Ehkäpä myös ne, joilla ovat asiat aineellisesti hyvin, makaavat hienoilla tyynyillään toivoen edes hieman enemmän sisältöä elämälleen. Kuka tietää?

Koirakonsulttina saan usein kokea kuinka koirat tulevat iloisemmiksi ja yhteistyöhaluisemmiksi kuin niiden omistaja alkaa enemmän kiinnostua niiden tarpeista ja kyvyistä. Sitä paitsi useimpia omistajia alkaa kiehtoa koiransa ehtymätön lahjakkuus ja halu oppia niiden saadessa riittävän hyvää opastusta ja puoleensavetäviä palkintoja. Juuri tässä onkin suurin haaste. On saatava selville mikä motivoi omaa koiraa, ymmärrettävä kuinka se oppii nopeimmin ja löydettävä palkitsemistavat, joita se eniten arvostaa.
Ja kysymys kuuluu kenelle on eniten iloa, kun pieni sirkustemppu lopulta on niin hyvin harjoiteltu, että sitä voidaan esittää ystäville ja sukulaisille. Koira nauttii täysin siemauksin tuntiessaan itsensä tärkeäksi samalla kun omistaja on mittaamattoman ylpeä omasta nelijalkaisestaan.

Niin, rakas koiranomistaja,

miksi odottaa? Anna koirallesi hieman enemmän tarkoitusta olemiselleen jo tänään!
Mitä vaihtelevampia, mielenkiintoisempia ja ilontäyteisempiä yhteisistä hetkistänne tulee, sitä vahvemmaksi muodostuu side teidän kahden välillä. Ja se voi kyllä olla hieman vahvistamisen tarpeessa.